Vaikka pikavippejä ei olekaan nykymuodossaan ollut Suomessa tarjolla kuin vuodesta 2005 saakka, on pikalainaustoimintaa silti harjoitettu maailmalla jo paljon aikaisemminkin. Ensin Suomessa lainattiin vekselien muodossa, jotka olivat yleisiä velkainstrumentteja 1900-luvulla, mutta joiden ottaminen kuluttajaluotosta kiellettiin vuoden 1987 alusta.
Sittemmin suomalaiset innostuivat käyttämään luottokortteja, joita pankkien asiakkaat hakevat tiuhaan tahtiin myös tänä päivänä. Luottokortit nousivat suosioon 90-luvun alussa, eli hieman vekselien kieltämisen jälkeen, kun kuluttajat tarvitsivat kipeästi jonkin keinon saada helposti lainaa ilman vakuuksia tai takaajia. Molempia, niin vekseleitä kuin luottokorttejakin, paheksuttiin aluksi pikalainojen tavoin, mutta ajan kuluessa molemmat rahoitusmuodot hyväksyttiin yleisesti.
Mutta miten pikalainaaminen sitten eroaa vekseleistä tai luottokorteista? Ei sinänsä mitenkään, mutta pikalainaamisessa oli mullistavaa tapa, jolla lainanantotoimintaa harjoitettiin. Kukaan ei ollut koskaan aiemmin hyödyntänyt internet- ja mobiilipalveluita lainanantotoiminnassa pikalainapalveluiden tavoin, eivätkä muut lainanantotavat olleet koskaan aiemmin herättänyt pikalainojen kaltaista kiinnostusta.
Eikä pikalainojen menestys ole pelkkää puhetta, sillä ovathan suurimmat kotimaiset pikalaina-alan toimijat asiakasmääriltään ja liikevaihdoltaan mitattuina kärkipäähän kuuluvia toimijoita Skandinaviassa, ja onhan kiinnostus suomalaista pikavippitoimintaa kohtaan poikinut jo muutamia yrityskauppojakin. Suomen suurin pikalaina-alan toimija, Risicum, nimittäin myytiin jonkin aikaa sitten Yhdysvaltoihin huikealla 46 miljoonan dollarin kauppasummalla.
Alunperinhän pikalaintoiminta on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa pikalainaamisen mahdollisuudet huomattiin sotilastukikohdissa, joissa sotilaille tarjottiin edullisia lainoja nopeasti mitä erilaisimpiin tarpeisiin. Sotilastukikohdissa pikalainapalveluilla oli kiinteät asiakaskonttorit, mutta pian Suomessa tajuttiin, ettei kiinteitä konttoreita välttämättä tarvita, kun hyödynnetään internetin ja mobiilipalveluiden tuomia hyötyjä lainojen tarjoamiseen.
Pikalainatoiminnan aloittamiseen ei tarvittu kuin yritys, nettiyhteydellä varustettu tietokone, kännykkä, sekä tietysti riittävästi rahaa jota lainata. Monet yrittämisestä kiinnostuneet kiinnostuivat juuri pikavippitoiminnasta, ja vuoteen 2007 mennessä alalla olikin jo yli 50 enemmän tai vähemmän menestyvää yrittäjää. Monet näistä ovat kuitenkin tähän päivään mennessä ajautuneet konkurssiin hurjien luottotappioiden johdosta, jotka johtuvat pikalainapalveluiden olemattomista mahdollisuuksista selvittää asiakkaidensa takaisinmaksukykyä.
Tuolloin ala oli vielä nuori, eikä sen maine ollut kovinkaan kummoinen tiettyjen ylilyöntien takia. Tämän seurauksena perustettiinkin Suomen Pienlainayhdistys, johon kuuluu nykyään suurin osa Suomessa toimivista suurimmista pikalaina-alan yrityksistä. Pienlainayhdistys perustettiin ajamaan niin pikalainapalveluiden, kuin myös niiden asiakkaiden etuja. Pienlainayhdistys on esimerkiksi esittänyt Suomessa otettavaksi käyttöön positiivista luottorekisteriä, joka vähentäisi pikavippien ja muiden kulutusluottojen aiheuttamia ylivelkaantumisia.